tiistai 11. joulukuuta 2018

Sensorisen integraation (SI) häiriö - mitä se on, miten se ilmenee?



Mitä on sensorinen integraatio, sen häiriö ja millä tavalla se näyttäytyy?


Yksittäisinä jotkut alla luetelluista sensorisen integraation häiriön oireista voivat olla ohimeneviä ja liittyä lapsen normaaliin kehitykseen.

 Seuraava on bloggaajan omaa pohdintaa, eikä siis ammattilaisten antamaa infoa, toisin kuin tähän sivulle muuten kokoamani tieto on:
Jos olet epäillyt lapsellasi olevan aistisäätelyn häiriötä, ota asia neuvolassa puheeksi. Pienelläkin lapsella piirteet ovat näkyvissä, mutta hankalampi erottaa muista esimerkiksi ikäkausiin liittyvistä herkkyyksistä ja kehitysvaiheista. SI-terapiaan voi päästä jo noin 4-vuotiaana! Voit myös pitää päiväkirjaa, silloin lapsen kasvaessa sinun on helpompi hahmottaa tilannetta. Ja ennen kaikkea, mikäli esimerkiksi täällä esitetyt neuvot toimivat - luota itseesi ja lapseesi!

Sensorisen integraation (SI) häiriö on yläkäsite monen tyyppisille aistitiedon käsittelyn ongelmille, joka ilmenee hyvin erilaisina oireina.Häiriöstä puhutaan silloin, kun lapsen ongelmat ovat sellaisia, että ne estävät lasta suoriutumasta niistä jokapäiväisistä asioista, joista hän haluaisi suoriutua, hänen pitäisi suoriutua tai hänen oletetaan ikänsä perusteella suoriutuvan.

SI-häiriö on kliinisesti ja testein havaittava häiriö, johon kuuluvat:

 Aistisäätelyhäiriöt eli yliherkkä, heikko tai puutteellinen reagointi sekä aistimushakuisuus
 Aistimusten erottelun ongelmat
 Aistipohjaiset motoriset ongelmat eli asentojen/ kehon hallintaan liittyvät motoriset ongelmat ja dyspraksia (motoristen taitojen oppisen vaikeudet

Aistisäätelyn häiriöt kuuluvat aistitiedon käsittelyn häiriöihin.  Aistisäätelynhäiriöitä on arvioitu esiintyvän noin 5-10 %:lla väestöstä. Esiintyvyys on tätäkin suurempaa lapsilla, joilla on erilaisia kehityksellisiä häiriöitä ja neuropsykiatrisia pulmia kuten autismikirjon häiriöitä tai tarkkaavuuden ja keskittymisen häiriöitä. 

Oireet / ilmeneminen:

Aistisäätelyn häiriö voi näyttäytyyä:
  • Käyttäytymisen hallinnan vaikeuksina
  • Ongelmina vireystilan ja tarkkaavuuden säätelyssä:
    • Keskittymisvaikeudet. 
    • Yliaktiivisuus
    • Impulsiivisuus
    • Vetäytyvä ja välttelevä käytös

  • Tunne-elämän vaikeuksina:
    • Voimakkaat tunnereaktiot
    • Voimakas ärtyvyys
    • Vaikeus rauhoittua
    • Heikko itsetunto ja minäkuva
    • Turhautumisherkkyys

  • Oppimisvaikeuksina: 
    • Vaikeus noudattaa ohjeita
    • Uusien taitojen oppimisen pulmat

  • Pulmia sosiaalisissa taidoissa ja tilanteissa:
    • Vaikeudet luoda ystävyyssuhteita
    • Hankaluus sietää ryhmätilanteita
    • Vaikeus oppia leikkimään

  • Ongelmat motoristen valmiuksien ja taitojen oppimisessa:
    • Karkea-, hieno ja visuomotoriikka; esim. kömpelyys liikunnassa, vaikeus oppia kädentaitoja ja piirtämistä.

  •  Häiriö voi vaikeuttaa päivittäistoimintoja
    • Nukkuminen
    • Syöminen / Ruokailussa
    • Pukeutumisessa
    • Hygieniasta huolehtiminen


Aistitiedon käsittelyn eli sensorien integraation ongelmat

Lapsen elämäntilanne, häneen kohdistuvat odotukset ja ympäristö vaikuttavat siis voimakkaasti siihen, minkälaiset oireet koetaan häiritseviksi.
Kun aistitiedon käsittelyssä on ongelmaa, lapsen kehitys ja oppiminen eivät etene odotetusti.  Uusien taitojen oppiminen voi olla erityisen työlästä ja lapsen saattaa olla vaikea hallita käyttäytymistään.  

Lapsella on heikko itsetunto:

Lapsi kokee itsensä osaamattomaksi ja tyhmäksi. Aikuinen näkee, että lapsella ei ole hyvä olla.  Lapsi vetäytyy, on itsepäinen tai häiriköi. Lapsi välttää haasteita haasteellisia toimintoja, jotka olisivat välttämättömiä uusien taitojen oppimiselle.  Lapsen kehitykselliset ongelmat vaikeuttavat leikkimisen ja omatoimisuustaitojen kehittymistä.  Hän ei esimerkiksi osaa leikkiä toisten lasten kanssa, on taitamaton käyttämään leikkivälineitä, ei pysty kehittämään leikkiä eteenpäin tai ryntää keskittymättä leikistä toiseen.  

Lapsella on vaikeutta aistimusten säätelyssä:

Lapsi reagoi muille ihmisille tavallisilta tuntuviin ärsykkeisiin yliherkästi, heikosti tai hän saattaa ylenpalttisesti hakea jotakin aistikokemusta, eli olla aistihakuinen.  Lapsen reagointi aistiärsykkeisiin saattaa myös vaihdella tilanteesta toiseen
Liikkeeseen yliherkästi reagoiva lapsi saattaa olla suhteettoman peloissaan jalkojen irrotessa maasta tai pään ja kehon asennon muuttuessa.  Voi olla, että lapsi ei mielellään kiipeile, keinu, laske liukumäkeä tai kulje portaita. Vauvavaiheessa vaipanvaihtotilanteet ja kouluiässä liikuntatunnit voivat olla lapselle erittäin epämieluisia.

Lapsi voi reagoida odottamattomaan kosketukseen hyvin voimakkaasti / tunnepitoisesti.  Hän voi vältellä läheisyyttä, mistä johtuen hänen voi olla vaikea ottaa vastaan hoivaa vanhemmiltaan ja fyysistä ohjaamista päivähoidon / koulun opettajilta.  Lapsi ei pidä käsien sottaantumisesta, siksi muovailuvahat ja sormivärit eivät ole mieluisia ja hiekkaleikeissäkin lapsi käyttää mieluummin lapiota.

Lapsen voi olla vaikea sietää muille normaaleja kuuloärsykkeitä, jolloin esimerkiksi tavaratalon äänet, hälinä voivat saada hänet hyvin levottomaksi.

Aistimushakuinen lapsi saattaa jatkuvasti törmäilemällä, pureskella tai nuolla esineitä ja olla jatkuvasti liikkeessä.

Lapsella on vaikeuksia liikkeiden hallinnassa:

Lapsella voi olla ongelmia koko kehon, käsien ja/tai suun liikkeiden koordinaation hallinnassa, erityisesti liikesarjojen sujuvassa tuotossa.  Uusien motoristen taitojen kuten pyöräilyn, hiihtämisen, saksilla leikkaamisen, ruokailuvälineiden käyttämisen, piirtämisen ja kirjoittamisen oppiminen voi olla lapselle hyvin työlästä

Lapsen puheen kehitys ja kielellisten taitojen oppiminen on hidasta:

Sanojen ymmärtäminen ja niiden tuotto edellyttää usean eri aistijärjestelmän integraatiota, siksi sensorisen integraation häiriöt löydetään usein juuri puheen kehityksen ongelmien, viivästyneen puheen tuoton tai puheen ymmärtämisen ongelmien yhteydessä.  Heikosti kehittynyt kehonhahmotus hidastaa käsitteiden oppimista ja niiden vakiintumista. Lapsella voi olla myös kuullun hahmottamisen ongelmia, mikä vaikeuttaa kielellisten ohjeiden ymmärtämistä.  Kun lapsella on kehon ja kädenkäytön hallinnan praktisia ongelmia, on hänellä usein myös vastaavanlaisia praktisia ongelmia myös puhemotoriikan alueella.

Lapsella on vaikeuksia hallita käyttäytymistään:

Lapsi saattaa reagoida lähes kaikkiin aistiärsykkeisiin, eikä pysty jättämään epäoleellisia ärsykkeitä huomioimatta.  Lapsen toiminta on tällöin lyhytjännitteistä ja keskittymätöntä.
Lapsen voi olla vaikeaa paneutua oman toimintansa suunnitteluun, hän toimii ensin ja ajattelee vasta sitten.  Lapsen saattaa olla myös vaikeaa sopeutua uusiin tilanteisiin, siirtyä tilanteesta toiseen, kestää epäonnistumisia.


Tämän blogisivun informaatio on koottu seuraavien lähteiden sisällöstä:



Linkeistä löydät myös lisää tietoa aiheesta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti